Lääkinnälliset sienet

Artikkelin lukemiseen investoitava aika: n. 4 min

Lääkinnälliset sienet

Kansainvälisen sieniyhdistyksen puheenjohtajan, professori David L. Hawksworthin mukaan maapallolla elää yli 1,5 miljoonaa eri sienilajia. Näistä tunnistettuja lajikkeita on vasta noin 14 000 – 22 000. Tällä hetkellä tunnetuista sienilajikkeista noin 700 lajiketta käytetään ruokana ja noin 400 lajikkeella tiedetään olevan lääkinnällisiä vaikutuksia. Erikoistutkija Hannu Mäkelän sieniä käsittelevän väitöskirjan mukaan käytössä olevista lääkkeistämme vähintään 40 % on joko suoraan sienistä eristettyjä tai sieniperäisistä yhdisteistä valmistettuja johdoksia. Jos oletamme, että toistaiseksi tuntemattomista sienilajikkeista edes muutama prosentti sisältää samaan tapaan lääkinnällisiä vaikutuksia, kasvaa ympäri maailmaa vielä tuhansia sienilajikkeita, joiden vaikutuksista ja arvosta emme ole vielä tietoisia. Suomessa elää yli 5400 eri sienilajiketta ja uusia lajikkeita todetaan vuosittain.

Nisäkkäät haarautuivat sienistä 460 miljoonaa vuotta sitten, mutta jaamme edelleen noin 30 % samoja geenejä sienten kanssa. On hyvä ymmärtää, että vielä 420 miljoonaa vuotta sitten maapallolla on elänyt lähes 10 metriä korkeita sienilajikkeita (Protaxites) ja että sienet ovat sopeutuneet tämän pallon olosuhteisiin huomattavan paljon kasveja tai nisäkkäitä pidempään.

Maailman kaikkien aikojen suurin elävä organismi on sieni, joka löydettiin hieman yli kymmenen vuotta sitten amerikkalaismetsästä. Sienellä on ollut aikaa kasvaa mikroskooppisesta itiöstä nykyiseen kokoonsa noin 2 400 vuotta. Mesisieniin kuuluvan Armillaria solipides (aiemmalta tieteelliseltä nimeltään Armillaria ostoyae) -lajin sieniyksilön koko peittää 880 hehtaarin eli 8,8 neliökilometrin maa-alueen. Tämä vastaa kooltaan 1 665:ttä jalkapallokenttää. Harvinaisimmista sienilajikkeista maksetaan Aasiassa tällä hetkellä jopa 30 000 € kilolta, mikä kuvaa hyvin näiden luonnon kultakimpaleiden eliökunnallista statusta.

Sieniä on käytetty läpi historian mm. ruokana, lääkkeenä, tulen hallinnan välineinä, käyttöesineiden raaka-aineina ja väriaineiden lähteinä. Varhaisimmat arkeologiset todisteet sienten käytöstä ulottuvat Algerialaisista luolista löydettyihin Tassili n’Ajjer kalliomaalauksiin, joiden on arvioitu olevan ajalta 3500 eaa. Muinaisten egyptiläisten uskotaan syöneen sieniä 4500 vuotta sitten ja kulttuurissa sienten uskottiin olevan ”Jumalten poikia”, joita vain faaraot saivat syödä.

Yli 2000 vuotta sitten kreikkalainen lääkäri Dioscorides kuvasi Agarikon-käävän (Fomitopsis officinalis) lääkkeeksi tuberkuloosiin klassisessa De Materia Medica -kirjassaan. Sieniä on käytetty tuhansia vuosia kansanlääkinnässä erityisesti Aasiassa, mutta vasta viime vuosikymmeninä niiden käyttö lännessä on lisääntynyt merkittävämmin. Talvella 1991 retkeiijät löysivät Italian Alpeilta noin 5300 vuotta sitten eläneen miehen ruumiin, joka myöhemmin nimettin Jäämies Ötziksi. Ötzin nahkaisesta “lääkelaukusta” löydettiin kaksi kuivattua kääpää (Piptoporus betulinus ja Fomes fomentarius), joita miehen uskotaan kantaneen mukanaan tulen sytyttämistä ja mahdollisesti lääkinnällistä käyttöä varten. Vielä tänä päivänäkin näiden samojen kääpien ominaisuudet tarjoavat huomattavan käyttökelpoisia ja tarpeellisia ominaisuuksia jokaiselle luonnossa liikkujalle. Etenkin taulakääpä (Fomes fomentarius) on ollut Eurooppalaisille tuikitärkeä väline tulenteossa jo yli 10 000 vuoden ajan.

Sienet ovat ollut äärimmäisen merkityksellisessä roolissa lähes kaikissa kulttuureissa ympäri maapalloa. Ne ovat aiheuttaneet poikkeuksellisen vahvoja tunteissa ihmisissä, jotka ovat ymmärtäneet niiden maailmaa. Toisaalta sienet ovat aiheuttaneet huomattavan vahvoja pelkoja niissä, jotka eivät ole kokeneet yhteyttä sienten mystiseen eliökuntaan. Mykofobian määrä vaihtelee merkittävästi eri kulttuureissa, mutta Suomessa sienten käytöllä on onneksi poikkeuksellisen pitkät perinteet. Venäjällä, Puolessa, Aasiassa ja Italiassa sieniä on arvostettu etenkin kulinaristisista syistä huomattavan paljon. Sienet ovat kuitenkin yleisellä tasolla kärsineet ympäri maailmaa pitkään biologisesta rasismista. Sienten asema herkullisten gourmet-ruokien raaka-aineina ja käyttökelpoisina lääkinnällisinä rohdoksina, on onneksi maailmanlaajuisesti merkityksellisesti kasvussa.

Sienten sisältämiä myrkkyjä on käytetty Antiikin Kreikasta lähtien hallitsijoiden myrkyttämiseen. Toisaalta sienten sisältämiä psykoaktiivisia yhdisteitä on hyödynnetty laajasti shamaaneiden keskuudessa ympäri maailmaa eri todellisuuden tasojen välillä liikkumiseen. Keskiajalla sienten ilmestymisen kuolleesta maasta uskottiin olevan taikuutta. Psykoaktiivisten sienten käytöllä on ollut merkittävä rooli länsimaalaisen kulttuurin kehityksessä aina Aristoteleen kokemuksista lukuisten tieteellisten läpimurtojen vahvoiksi taustavaikuttimiksi.

Eräästä homesienestä (Fusarium venenatum) valmistettua, lihaa muistuttavan koostumuksen omaavaa Quornia käytetään kasvissyöjien keskuudessa enenevissä määrin sieniperäisen mykoproteiinien lähteenä ympäri maailmaa. Pelkästään Iso-Britannia kuluttaa tällä hetkellä yli 500 000 Quorn-pohjaista ateriaa joka päivä. Kuten Hong Kongin Yliopiston ruoan proteiineja tutkivan keskuksen johtaja, Tohtori S. T. Chang toteaa: ”Kun mietitään, että sieniä kyetään tuottamaan jätemateriaalien avulla, joilla ei muuten ole minkäänlaista markkina-arvoa, ovat sienet taatusti yksi vähiten tutkituista mahdollisuuksien lähteistä ylikansoitetun pallomme ruoantuotannollista tulevaisuutta ajatellen.”

Ravinteellisesta näkökulmasta todettuna sienissä on yleisesti ottaen paljon kuitua, B1-, B2-, B3- ja D2-vitamiinia, proteiinia ja toisaalta erittäin vähän kaloreita. Näiden tuttujen ravinteiden sijaan monet sienet sisältävät kuitenkin erittäin mielenkiintoisia yhdisteitä, joilla on todettu mm. antibakteerisia, antiviraalisia, antifungaalisia, tulehduksia hillitseviä, kipuja lievittäviä ja syöpäsoluja tuhoavia vaikutuksia. Sienitieteilijä Robert Rogers toteaa teoksessaan Fungal Pharmacy (2011), että sienillä on todettu ainakin 126 eri lääkkeellistä vaikutusta ja tämän johdosta fungiterapiaa (sienten terapeuttista käyttöä) harjoitetaan jatkuvasti enemmän ympäri maailmaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lääkinnällsistä sienistä on tehty pelkästään Aasiassa yli 100 000 tutkimusta, mutta silti vain harva on kuullut koko aiheesta Suomessa tai Euroopassa.

Vuonna 2004 maailman sienituotannon arvon laskettiin olevan noin 40 miljardia dollaria, mikä on lähes yhtä paljon kuin kahvin tuotannolla. Sienistä on löydetty lukuisia farmakologisesti aktiivisia aineita, joilla on todennäköisesti tulevaisuudessa entistä keskeisempi merkitys sairauksien hoidossa ja uusien lääkemolekyylien kehittelyssä. Lukuisat sienistä tunnistetut yhdisteet tappavat bakteereja ja viruksia, niillä on immuniteettia ja tulehdusta sääteleviä ominaisuuksia, ne vaikuttavat myös verensokerin säätelyyn, suojelevat maksaa ja vaikuttavat keskushermostoon. Sienet ovat yleensä joutuneet kilpailemaan poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa erilaisia mikrobeja vastaan, jonka johdosta ne ovat erikoistuneet tuottamaan esimerkiksi antibiootteja sekä laajalla skaalalla antiviraalisia yhdisteitä. On huikean mielenkiintoista todeta, että nämä samat yhdisteet tarjoavat laajasti terapeuttisia ominaisuuksia myös nisäkkäillä. Lääkinnällisistä sienistä on historian valossa eristetty lukuisia tärkeitä lääkkeitä kuten penisiliini, griseofulviini, erytromysiini ja syklosporiini.

Sienten lääkkeellisesti vaikuttavat aineet kuuluvat moneen eri kemialliseen ryhmään, mutta usein ne ovat polysakkarideja tai triterpeenejä. Näiden lisäksi useita sienten sisältämiä glykoproteiineja, steroleja ja sekundäärisiä metaboliitteja hyödynnetään lääkinnällisiin tarkoituksiin. Yksi sienilaji sisältää yleensä lukuisia erilaisia bioaktiivisia yhdisteitä, joilla on farmakologisia vaikutuksia.

Yksi esimerkki on lakkakääpä (Ganoderma lucidum), joka sisältää 120 erilaista triterpeeniä, polysakkarideja, glykoproteiineja ja muita bioaktiivisia aineita. Markkinoille on tullut jatkuvasti lisää lääkinnällisistä sienistä valmistettuja tuotteita, joissa vaikuttavien aineiden määrä on vakioitu. Terapeuttisilla sienituotteilla tuleekin taatusti olemaan yhä kasvava kysyntä sekä lääkkeinä, ravintolisinä että funtionaalisina elintarvikkeina.

Sienet tarjoavat geneettisesti lähes loputtoman varaston uniikkeja antimikrobisia yhdisteitä, joiden rooli tulee taatusti korostumaan entisestään tulevisuudessa sekä ihmisten että ympäristön hyvinvoinnin näkökulmasta. Fakta, että lääkinnälliset sienet tarjoavat antibakteerisia ja antiviraalisia vaikutuksia nisäkkäille turvallisesti, asettaa nämä sienet korkealle luonnollisina ja potentiaalisina lääkkeiden lähteinä. Aihetta tutkivan farmaseuttisen biologian (farmakognosia) ympärillä on tehty jatkuvasti mielenkiintoisia löydöksiä ja esimerkiksi vuonna 2009 sienistä eristettiin kokonaan uusi antiviraalisten lääkkeiden luokka (RC-183).

Viimeaikaisissa tutkimuksissa yli 75 % käävistä tehdyissä uutteissa omasi antimikrobista aktiivisuutta ja 45 % 204:stä lajikkeesta vähensi useiden eri mikro-organismien kasvua. Tutkituista lajikkeista etenkin Ganoderma -suvun käävät, kuten lakkakääpä (Ganoderma lucidum) ilmensivät huomattavan voimakasta aktiivisuutta. Eräässä toisessa, koeputkiviljelmissä suoritetussa kokeessa 26:en eri lääkinnällisen sienen viljelmän todettiin hillitsevän ”täydellisesti” E. colin kasvua. Samansuuntaisia tuloksia on havaittu myös esimerkiksi siitakesienistä (Lentinula edodes) valmistetuilla uutteilla sekä E. colin että stafylokokki -bakteerien suhteen. Siitakesienten paljon tutkittu lentinaani -niminen polysakkaridi tarjoaa samoja ominai- suuksia myös mm. Herpes simplex -virusta (HSV-1) ja Candida albicans -hiivasientä vastaan.

Moni tiedostaa sienten laajan kyvyn tuottaa tehokkaita antibiootteja. Lääkinnällisten sienten potentiaali ei kuitenkaan missään nimessä rajoitu ainoastaan solukalvon ulkopuolisten aineenvaihduntatuotteiden aktiivisuuteen haitallisia mikrobeja vastaan. Lukuisten sienten korkean molekyylipainon polysakkarideista (monimutkaisia sokeriyhdisteitä) koostuvat solunseinämät tehostavat entisestään sienten lääkinnällisiä vaikutuksia. Nämä yhdisteet ovat vanginneet lukuisten tutkijoiden huomion viimeisten 60 vuoden ajan ja yhdisteiden toimintamekanismeja on tutkittu laajasti varsinkin Aasiassa.

Kääpien lisäksi myös muilla lääkinnällisten sienten lahkoilla (esim. Agaricales) on todettu vahvaa aktiivisuutta useita haitallisia homeita vastaan. Monille suomalaisillekin tutulla osterivinokkaalla (Pleurotus ostreatus) taas on osoitettu merkittävää aktiivisuutta Aspergillus niger -nuijahometta vastaan. Lajike on yksi agressimmista keuhkosairauksia ja immuniteetin heikkenemistä aiheuttavista homeista.

Eräs pienellä koeryhmällä suoritettu kliininen tutkimus osoitti, että 12/13 hiivasyndroomasta kärsivästä naisesta koki oireiden helpottavan merkittävästi päivittäisen koppelokääpäuutteen (Grifola frondosa) käytön seurauksena. Tutkimukset antavat tällä hetkellä vahvoja viitteitä siitä, että monet lääkinnällisten sienten tuottamista uniikeista antibiooteista toimivat spesifisti juuri tiettyjä mikrobeja vastaan.

Eniten käytetyistä ja tutkituista lääkinnällisistä sienistä mainittakoon Suomessakin enenevissä määrin viljelty siitake (Lentinula edodes). Sientä on viljelty Kiinassa, Japanissa ja Koreassa toista tuhatta vuotta. 80-luvulla Japanin hallitus hyväksyi viljellyistä siitakesienistä valmistetun uutteen käytön virallisena syöpälääkkeinä ja vastaavia uutteita käytetään edelleen laajasti sädehoitojen ja leikkausten tukihoitoina.

Vaikka sienet tarjoavat huomattavan laajan skaalan toistaiseksi tuntemattomia yhdisteitä, lajikkeita ja mahdollisuuksia, on tutkimus keskittynyt pääasiassa vain alle kymmenen aiemmin suhteellisen laajasti tutkitun lajikkeen syvempään ymmärtämiseen. Lääkinnällisistä sienistä selkeästi muita tunnetuimpia ovat mm: siitake (Lentinula edodes), lakkakääpä (Ganoderma lucidum), silkkivyökääpä (Trametes versicolor), kiinanloisikka (Ophiocordyceps sinensis), koppelokääpä (Grifola frondosa), agaricus blazei, matsutake (Tricholoma matsutake), siiliorakas (Hericium erinaceus) sekä tietenkin pakurikääpä.

Alla mykologi Paul Stametsin lääkinnällisiä sieniä käsittelevä presentaatio, jonka toivoisin jokaisen tällä pallolla kävelevän ihmisen näkevän.

instants_vaaka_halmetoja_motion

Julkaistu: | Kirjoittanut: admin

Kommentointi on suljettu.