Pakurikääpä
Artikkelin lukemiseen investoitava aika: n. 4 min (+4 min video)
Pakurikääpä (Inonotus Obliquus, eng. chaga) oli länsimaalaisille täysin tuntematon superyrtti ennen Nobel-palkitun Alexander Solzhenitsyn kirjaa.
“He could not imagine any greater joy than to go away into the woods for months on end, to break off this chaga, crumble it, boil it up on a campfire, drink it and get well like an animal. To walk through the forest for months, to know no other care than to get better! Just as a dog goes to search for some mysterious grass that will save him…” – Alexander Solzhenitsyn kirjassaan Cancer Ward (1968)
Pakurikäävän historialliset juuret ulottuvat kaikkein vahvimmin Siperiaan ja Venäjälle, jossa pakurikääpäteellä on hoidettu mm. syöpää, tuberkuloosia, diabetesta ja vatsakatarria sekä vatsa- ja pohjukaissuolistohaavoja aina 1600-luvulta lähtien. Käävän käytöllä on kuitenkin huomattavan pitkät perinteet myös Suomessa ja moni iäkkäämpi ihminen tuntee pakurin edelleen sotavuosina kahvin korvikkeeksi keitettynä ”tikka-teenä”
”Synkeällä sydämellä läksi Juhani etsimään kadonnutta veljeänsä, käyskeli avaralta ympäri metsiä huudellen häntä nimeltä. Kohtasi erään mäen alla Taula-Matin, joka kirves kourassa, etsiskeli kääpiä ja pakurimöhkäleitä, joilla jo olikin täyttänyt paitansa mahan ja poven.”
- Aleksis Kivi, Seitsemän Veljestä (1873)
Pakurikääpä pähkinänkuoressa
Pakurikääpä on useilla varttuneilla lehtipuilla esiintyvä, yleinen lahottajasieni koko Suomessa. Pakurikääpää esiintyy yleisimmin hies- ja rauduskoivuissa, mutta tämä lahoittaja voidaan tavata myös leppien, pihlajoiden ja pyökkien kyljissä. Kääpä muodostaa elävissä puissa mustan epämääräisen muotoisen lohkeilevan pahkan, eli pakurin, johon ei kehity itiöitä. Pakurikäävän itiöemät kehittyvät vasta puun kuoltua, jolloin itiöemät muodostuvat rungonmyötäisiksi sienen rungosta irroittaman kuori- ja puukerroksen väliin.
Pakurikäävän tartunta tapahtuu kaikenlaisiin vioittumiin lehtipuiden rungoilla. Pakuria on tavattu usein esim. pakkashalkeamista, vaikka itiöiden levintää tapahtuu nähtävästi vain syksyllä. Musta, hiilimäinen pakuri ei ole itse kääpä, vaan sienen aiheuttama kasvannainen. Yksivuotinen, litteä itiöemä ilmestyy kuolleen puun kuoren alle ja repäisee sen halki. Itiöstä kehittyneet sienirihmastot tunkeutuvat elävään puuhun kuoren vioittumien kautta ja tappaa puun yleensä 5 – 7 vuodessa. Optimaalisesti pakurikääpä on 25 vuotta vanha. Arvioiden mukaan vain yksi koivu 15.000:sta kantaa kyljessään pakuria.
Mitä tekemistä pakurikäävällä on huipputerveyden- ja suorituskyvyn kanssa?
Pakurikääpä
- Sisältää 215 tunnistettua fytoravinnetta
- Voimakas adaptogeeni / toonikumi, jota on käytetty tuhansia vuosia suurissakin määrissä, pitkiä aikoja, ilman haitallisia tai epätasapainottavia sivuvaikutuksia
- Viimeisen 40 vuoden aikana tehty yli 1600 tieteellistä tutkimusta, mukaan lukien esimerkiksi Tohtori Kirsti Kahloksen työryhmän tutkimukset Helsingin yliopistossa vuonna 1984, joissa todettiin pakurikäävän sisältämien yhdisteiden vahva aktiivisuus useita viruksia, bakteereja ja syöpäsolutyyppejä vastaan. Tieteellisiin tutkimuksiin voit tutustua laajemmin täältä.
- Toisin kuin monet muut lääkinnälliset sienet, pakuri sisältää poikkeuksellisen suuria määriä superoksididismutaasia (SOD) (25 – 50 kertaa enemmän kuin muissa lääkinnällisissä sienissä), joka on ehkäpä yksi kehomme voimakkaimmista antioksidanteista.
- Pakurikäävän antioksidanttisuutta kuvaava ORAC-luku on äärimmäisen korkea. Pakurikääpäjauheella yleensä >50 000 ja uutteella >90 000.
- Sota-aikana pakurista valmistettiin Suomessa teen korviketta, joka tunnettiin ”tikkateenä”.
- Japanissa pakurikääpä on saavuttanut suuren suosion kosmetiikkatuotteena (ihon pigmenttivirheiden korjaaminen ja ihon eheyttäminen)
Pakurikäävän aktiiviset ainesosat
- Betuliini / betuliinihappo (torjuu virus-tartuntoja, tulehdusta ehkäiseviä sekä immunomodulaattorin ominaisuuksia. Hillitsee syöpäkasvainten kasvua, omaa sytotoksisia vaikutuksia monille syöpäsoluille)
- Lanostanoidi tripenoidit (laskevat kolesterolia, parantavat ruoansulatusta, puhdistavat maksaa ja ovat aktiivisia hepatiittia, yskää ja astmaan vastaan)
- Germanium (auttaa puhdistamaan verta, normalisoi verenpainetta ja ehkäisee kasvaimien kehitystä)
- Inotodioli (Kahloksen tutkimuksissa ominaisuudet todettiin in vitro pääasiassa triterpeeneillä, joista etenkin inotodiolilla)
- Polysakkaridit (beetaglukaanit, proteiiniin-kiinnittyneet xylogalaktoglukaanit, alfaglukaanit, heteroglukaanit jne. Parantavat immuunijärjestelmän toimintaa, oivallisia syövän, maksan, HI-virusten sekä muiden bakteeri- ja virus peräisten tartuntojen hoitoon))
- Melaniini (voimakas antioksidantti, jota esiintyy mm. hiuksissa, iholla, silmissä ja käpyrauhasessa)
- Fenolit (mm. hispidini, hispoloni ja lukuisat eri fenolihapot)
- Sterolit (lanosterolit, ergosterolit)
- Inotidiolit
- Triterenoidaaliset saponiinit
- Lupeoli
- Laktonit
- Liukoiset lingiinit
- D2-, B1-, B2- ja B3-vitamiineja, inositoleja
- Hivenaineet (antimoni, barium, vismutti, boori, kromi, kupari, germanium, mangaani, seleeni, sinkki)
- Kivennäisaineet (kalsium, cesium, rauta, mangesium, fosfori, kalium, rubidium, pii, rikki)
Pakurikäävän turvallisuus
Kiinalainen lääketiede ryhmittelee yrttejä erilaisiin kategorioihin. Pakurikääpä luokitellaan ”tonic herb” -kategoriaan. Näitä yrttejä voi käyttää (ja usein suositellaan käytettäväksi) suuriakin määriä, pitkiä aikoja, koska ne tasapainottavat kehon toimintaa – ilman haitallisia sivuvaikutuksia.
Huom! Ei suositella käytettäväksi samaan aikaan veren hyytymistä estävien lääkkeiden kanssa. Älä käytä antibiootteja tai penisiliiniä yhtäaikaa pakurikäävän kanssa, koska ne voivat toimivat pakurikäävän antagonisteina eli vastavaikuttajina. Huomioi myös, että jotkut ihmiset ovat hyvinkin allergisia sienille, vaikka allergiat puiden kyljissä kasvaville sienille ovatkin äärimmäisen harvinaisia.
Kuinka pystyt helposti hyödyntämään pakurikääpää?
Voit käydä hakemassa esimerkiksi muutaman kilon painoisen kultakimpaleen itse suoraan lähimetsästäsi. Yhdestä pienestäkin pakurikäävästä keittelee teetä helposti useamman kuukauden.
Mistä kannattaa etsiä?
- Parhaat apajat löytyvät hieman rehevämmistä ja vanhemmista lehtimetsistä.
- Pakurikääpää esiintyy yleisesti koko maassa ja sen löytäminen on yleensä helppoa. Löydät pakurikäävän yleensä helpoiten kosteilta alueilta, järvien rannalta tai soiden reunamilta. Pyri löytämään alue, jossa puut eivät näytä ”liian terveiltä”.
- Älä kerää pakurikääpää tien vierestä, koska sienet imevät itseensä jopa kasveja enemmän ympäristösaasteita.
Tunnistaminen
- Pakurikääpä on helppo tunnistaa ja lajikkeesta on vaikea erehtyä, koska vastaavia kääpiä ei Suomen metsistä löydy. Välillä pahkat (epämuodostuma puussa) näyttävät hyvinkin pakurikääpämäisiltä, varsinkin kaukaa katsottuna.
- Älä käytä ’lahoja’ kääpiä, jotka murenevat helposti käsiin. Laadukas pakurikääpä on koostumukseltaan kiinteä.
Kerääminen
- Irroita pakurikääpä vesurilla, kirveellä, vasaralla, potkaisemalla, lyömällä, isolla kivellä kopauttamalla, lassottamalla, repimällä – tekniikka vapaa.
- Suosittelen pilkkomaan käävän pienempiin palasiin (esim. 5x5cm) tuoreena. Tämä on hyvä tehdä jo metsässä esimerkiksi tasaisen kannon päällä, koska prosessi helpottaa yleensä keskeisesti tulevia vaiheita.
Saako kääpiä poimia jokamiehen oikeuksilla?
Saatat törmätä internetissä vanhoihin kommentteihin, joiden mukaan pakurikääpä kuuluu jokamiehenoikeuksien pariin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, eikä pakurikääpää saa kerätä ilman maanomistajan lupaa.
Eikö pakurikäävästä tuhoudu arvokkaita ainesosia jos sitä kuumennetaan?
- Pakurikäävän kuumentaminen on suositeltavaa, jotta käävän kovien kitiinirakenteiden sisältä saadaan eristetty arvokkaat ravinteet kehomme käyttöön. Suosittelen pakurikäävän käyttötapana ensisijaisesti keittämistä (dekokta) tai alkoholiuutteen valmistamista (tai kumpaakin). Hyödynnän itse jauhettua kääpää myös sellaisenaan (esim. suklaan joukossa), mutta kuumentamattoman jauheen syömisestä näyttäisi olevan hyötyjä lähinnä suolistolle, kun taas keittäiminen vedessä tuo laajemman skaalan yhdisteitä bioaktiiviseen muotoon.
Jaakko Halmetojan 10 vinkkiä pakurikäävän käyttöön
Vinkki # 1: Pakurikääpäteen makeuttamiseen toimii mainiosti lakritsinjuuri (kokonainen juuri tai valmiiksi pilkottu / jauhettu (teepusseissa)) tai kotimainen luomuhunaja. Voit yhdistellä joukkoon myös mm. tuoretta inkivääriä, muita lääkinnällisiä sieniä (esim. lakkakääpää) tai vaikkapa ruusujuurta.
Vinkki # 2: Käytä pakurikääpäteetä nesteenä keittäessäsi kahvia. Voit katsoa havainnollistavan videopätkän Nelosen Jaksa Paremmin TV-sarjasta, jossa demonstroin aihetta käytännössä.
Vinkki # 3: Jos valmistat pakurikäävästä tinktuuran, voit käyttää 1:5 valmistettua uutetta 40 – 60 tippaa, 3 kertaa päivässä. Alkoholiuute sisältää teetä korkeampia pitoisuuksia varsinkin viruksia vastaan aktiivisia yhdisteitä. Valmistan välillä itse vahvoja alkoholiuutteita pelkästä käävän mustasta kuoriosasta (kromogeeninen kompleksi), jolla tinktuuraan saadaan tiivistettyä korkeita pitoisuuksia triterpeenejä.
Vinkki # 4: Käytä pakurikääpäteetä keittojen pohjana veden sijaan. Saat näin keittoihin rutkasti arvokkaita ravinteita, hauskan värin ja miellyttävän maun.
Vinkki # 5: Käytä pakurikääpäteetä esimerkiksi riisin keittämiseen veden sijaan. Riisi imee itseensä pakurista maun lisäksi paljon arvokkaita yhdisteitä ja parannat näin aterian ravinteellista arvoa merkittävästi.
Vinkki # 6: Käytä pakurikääpäteetä pirtelöiden, smoothiejuomien ja eliksiirien pohjana. Kaada kesällä tehosekoittimen pohjalle esimerkiksi litra pakuriteetä (jäähtynyttä, kylmää teetä), lisää joukkoon 200g mustikoita, 1 kukkurallinen ruokalusikallinen kotimaista hunajaa, 1 tl laadukasta suolaa (puhdistamaton merisuola tai vuorisuola), 1 kokonainen avocado, ja kourallinen nokkosen lehtiä. Talvella tehosekoittimella valmistettuna toimii paremmin lämmin juoma. Kaada lämmin tai kuuma pakuritee tehosekoittimeen ja lisää joukkoon 2 rkl raakakaakaojauhetta, 1 kukkurallisen ruokalusikallisen kotimaista hunajaa, 1/2 dl chia-siemeniä, 1 rkl maca-jauhetta, 2 sentin viipaleen tuoretta inkivääriä, 1 teelusikallisen ceylonin kanelia ja 1 tl laadukasta suolaa (puhdistamaton merisuola tai vuorisuola).
Vinkki # 7: Uuta pakurikääpäjauhetta öljyssä ja käytä valmista öljy ulkoisesti tai sisäisesti esimerkiksi pirtelöiden joukossa. Itse hyödynnän kaakaovoihin uutettua pakurikääpäuutosta usein myös raakasuklaan valmistamiseen. Katso öljyuutoksen valmistusohjeet tästä.
Vinkki # 8: Perinteinen protokolla syövän hoitoon pakurikääpäteellä oli juoda kupillinen teetä 30 minuuttia ennen aterioita 3 kertaa päivässä 4 – 7 kuukauden ajan. Toinen perinteinen protokolla suosittelee 8 kupillista teetä päivässä, 6 kuukauden ajan, jonka lisäksi pakuria nautitaan alkoholiuutteena 40 – 60 tippaa kolmesti päivässä.
Vinkki # 9: Vie ystävällesi tai tutullesi tuliaisiksi pakurikääpää ja kerro heille yllä oppimaasi informaatiota. Vaihtoehtoisesti keitä vieraillesi esimerkiksi kupponen pakuriteetä tai valmista päiväkahvit pakuriteehen. Tulet taatusti kohtaamaan hämmennystä, hymyjä ja naurua!
Vinkki # 10: Haluat kokeilla pakurikääpää, mutta sinulla ei ole metsänomistajan lupaa keräämiseen, et saa itseäsi niskasta kiinni luontoretkelle tai et fyysisesti ole kykeneväinen metsään? Tilaa huippulaadukasta, Suomen Lapista kerättyä pakurikääpäjauhetta Smoothie Studion verkkokaupasta.
Jaakko Halmetoja – Pakurikääpä (2012)
ISBN 978-952-93-1252-8
Ensimmäinen painos: 12/2012
Kovakantinen kirja
Sivumäärä: 270
–> TILAA KIRJA <–
Koivujen kyljillä kasvavan pakurikäävän käytöstä mainitaan jo 1800-luvulla Aleksis Kiven Seitsemän Veljestä -teoksessa. Tämän jälkeen pakurin tie on kulkenut sotavuosina kahvin korvikkeena juodusta ”tikkateestä” ja myyntipannassa lojuneesta uuselintarvikkeesta megatrendiksi, joka on saanut tuhannet suomalaiset hörppimään käävästä valmistettua teetä.
Jaakko Halmetojaa voi kiistatta pitää henkilönä, joka on keskeisimmin vaikuttanut pakurikäävän popularisointiin Suomessa. Sadat luennot, radio- ja TV-haastattelut ovat suppiloineet ison läjän palautetta, kokemuksia ja aiemmin kiven alla ollutta tietoa Halmetojan hyppysiin.
Tämä kirja on syväluotaava sukellus metsiemme vähemmän tunnettuun aarreaittaan – lääkinnällisten sienten kiehtovaan maailmaan. Suomalaisille tuttujen kanttarellien ja suppilovahveroiden lisäksi takapihamme metsät ovat täynnä arvokkaita sieniä, joita vain pieni osa ihmisistä osaa hyödyntää. Käsissäsi oleva kirja on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu, laajemmin lääkinnällisiä sieniä käsittelevä teos. Kirja käy seikkaperäisesti läpi pakurikäävän historiaa, terveysvaikutuksia, aktiivisia ainesosia, eri valmistustapojen etuja ja nitoo kasaan aiheen tiimoilta viljellyt legendat sekä 2000-luvun kirkkaimman tieteellisen tutkimusdatan.
Esipuheen kirjaan on kirjoittanut kasvitieteen professori ja tietokirjailija Sinikka Piippo.
Kirjan avulla opit seuraavat asiat:
• Pakurikäävän historia Suomessa ja maailmalla
• Pakurikäävän tunnistaminen, kerääminen ja käsittely
• Pakurikäävän aktiiviset ainesosat ja tieteellinen tutkimus
• Pakurikääpä perinteisenä syöpälääkkeenä
• Yli 40 eri käyttötapaa ja runsaasti laadukkailla värikuvilla varustettuja reseptejä
–> TILAA KIRJA <–
4.5.2010 |Kommentointi on suljettu.
